maanantai 26. lokakuuta 2015

Halloween osa 2/3





Kenraaliharjoitukset


Oletko kova suunnittelemaan, mutta huono harjoittelemaan? Minä olen. Monta kertaa on tullut jokin hahmo mieleen ja kaikki tarvikkeet on hankittu juhlapäivää varten... sitten jokin menee pahasti pieleen, sitten jokin muukin menee pahasti pieleen... odotukset murtuu ja tulee vähän paha mieli. Tässä vinkkejä miten välttää turhautuminen.

1. Harjoittele kumminkin. Kokeile koko asua ja tutkaile mahdollisia ongelmia. Jos asuun kuuluu maskeeraus, kokeile tehdä se pari kertaa että tiedät mikä sinulle oikeasti sopii ja mitkä tuotteet sopivat ihollesi. Avaa peruukki pakkauksesta, siinä todennäköisesti on taitoksia joita pitää käsitellä. Harjoittele piilolasien käyttöä jos et normaalisti sellaisia käytä, nämä voivat tehdä silmistä todella arat ja ikävän tuntuiset. 

2. Katso netistä vinkkejä maskeihin ja tehosteisiin. Youtubesta löydät valtavasti tutorialeja erilaisiin meikkeihin ja maskeerauksiin laidasta laitaan. Saat vinkkejä tekniikoista, työvälineistä, tuotteista ja materiaaleista. Mutta ennenkaikkea saat intoa puuhiisi! Laitan suosikki-linkkini blogin loppuun tarjolle ;-)

3. Mieti mikä on mukavinta. Onko tapahtuman tarkoitus pitää hauskaa? Vai vaikeroida hankalassa asussa tai meikissä pitkin päivää. Älä tee olostasi liian tukalaa, vaikka se tuntuisi mahtavalta ajatukselta. Paitsi jos aiot pukeutua Putiniksi, niin sitten voit olla kuinka hankala kuin haluat :-D

Lähdetäänpäs sitten liikkeelle...


Maskeeraus leikkejä


Tänävuonna koekaniineiksi joutuivat tyttöni ja mieheni 18v. pikkuveli. Materiaalit ovat uudet minulle ja käytän myös uusia tekniikoita, joten nämä eivät ole vielä täysin hallussa... mutta on kiva kokeilla ja harjotella.

Tässä ensimmäisenä Walkingdead-sarjan innoittamana Zombin meikki.





Tarkoitus oli tehdä sellainen omannäköinen zombi, sellainen juuri herännyt nälkäisenä tyyppi.

Käytin meikkipohjaan Toy´s are ussin voidemaista valkoista meikkivoidetta johon sekoitin hieman vihreää, harmaata ja sinistä kasvomaalia vanhasta paletistani (en muista merkkiä, jokin edullinen lasten maalisarja) ja huomasin heti että väri ei levity kovin tasaisesti meikkisienellä. Eli suosittelen käyttämään meikki-sivellintä voidemaiseen väriin ja nopeaa työskentelyä, koska väri kuivuu nopeasti ja uusi märkä maali alkaa liikutella kuivunutta pois tai kasata sitä rumasti. Eli nopee levittelyä. Jos pohjasta ei tule täydellinen ekalla yrittämällä, suosittelen odottamaan kuivumista ja uutta kerrosta päälle. Näyttäisi toimivan.

Varjostin piirteitäni Fx:n öljyperäisellä ja kakkumaisella harmaalla värillä, väri on erittäin läpikuultava ja kerroksia voi levittää usempaakin. Ole varovainen pohjan kanssa, öljymäinen väri voi irroittaa kuivuneen pohjamaalin. Suosittelen meikkisienellä töpötystä.

Silmien mustelmaiset alueet tein luomiväreillä. Minulla on Tokmannilta ostettu halpa meikkipaletti jossa on sateenkaaren kirjoissa eri värejä. Lisäsin fiiliksen mukaan pinkkiä, lilaa ja vihreää yrittäen etsiä kasvoistani luonnollisia kohtia varjoille. Jätin poskipäät rauhaan että saisin terävät ja riutuneet kasvonpiirteet. Rajasin ylä sekä alaluomet grafiitin harmaalla luomivärillä, että saisin silmiin syvyyttä.

Kasvoihin loin textuuria luonnon-pesusienellä. Ihan huippu väline, suosittelen kokeilemaan! Se antaa todella luonnollisen muhkuraisen ja mustelmaisen efektin. Levitin teelautaselle kasvomaaleista leveitä raitoja vihreää, violettia, mustaa, pinkkiä ja töpötin luonnonsienellä. Ennen kasvoihin töpötystä, kokeilin käsivarteen väriä. Näin näkee onko sienessä liikaa väriä. Halusin sellaisen ilmeen että joku olisi kajauttanut kunnolla lapiolla päähän ja töpötin oikealle ohimolle ruhjeita, sekä oikealle silmän alle myös.


 Huulet käsittelin luomiväreillä, lilaa ja vihreää kauttaaltaan  töpötellen ja häivyttäen yli huulien. Näin saa makean tulehtuneen efektin, ja hieman sisäreunaa grafiitin harmaalla. Huulten reunoille lisäsin uhrin maiskuttelusta roiskunutta verta punaisella ja kestävällä huulikiillolla (Maybelline superstay).


 Meikki on hyvä kiinnittää säätä ja hikoilua kestäväksi. Tätä varten on olemassa sekä meikinkiinnitys-ainetta, maskeeraus-kiinnitettä ja hiuskiinnettä. Aivan, luit oikein. hiuskiinnettä. Valitse hellävarainen ja hajusteeton lakka ja suihkuta 20cm etäisyydeltä varovaisesti silmät kiinni. Vain vähän. Itse käytin Herbinan tuotetta ja kävin tunnin verran haravoimassa pihaa tuulessa ja tuiskussa, naapureiden ihmetellessä... ja oikein hienosti pysyi naama paikallaan. Kannattaa kokeilla tätäkin.



Tässä seuraava uhrini: Miksu. Luihun laiha mieheni veli sai luonnollisesti tällaisen hieman misfits-tyyppisen pääkallon. Vähän liiankin helppo työstää näihin teräviin kasvoihin.




Miksun kasvot pohjustettiin samalla Toy´s r ussin valkoisella kasvomaalilla ja kahdella kerroksella. Suu piirrettiin ohuella mustalla kajaalillani joka sanoi itsensä irti aivan liian nopeasti. Jouduin jatkamaan viivoja H&M:n mustalla paksulla eyelinerillä joka toimii hyvin silmien kanssa, mutta ei viivoissa (kuten otsalta voit huomata). Tämä eyeliner levittyy hyvin ja siinä on paljon pigmenttiä, joten piirsin silmiin muutaman raidan ja levitin siveltimellä ympäriinsä. Tein kavoihin varjostuksia harmaalla FX:n voiteella ja töpötin meikkisienellä mustaa kasvomaalia kasvojen reunoille jotta saisin enemmän kontrastia kasvoihin.

Punoin tiukat ranskanletit Miksun hiuksiin jotta saataisiin tukka hyvin mustan hupun alle piiloon. Suosittelen käyttämään hiuspuuteria sormenpäissä tällaisia tehdessä. Suoraan hiuksiin kaadettuna hiuspuuteri vaikeuttaa siistiä punosta ja tekee takkuja sekä vetää liikaa hiuksia. Siis vain sormenpäihin puuteria että saa sopivasti pitoa liukkaaseen hiukseen. Kiinnitys läpiväkyvillä pienillä muovilenkeillä. Ja hiuslakkaa varmistamaan letit.

Tässä löytämäni kuvasarja pääkallon työstöstä


 Ohjeet löytyivät www.women-special.ru

Kulmiin on käytetty erityistä kulma-vahaa. 













Jos et ole kovin herkkä kemikaaleille, voit koittaa peittää kulmakarvat vesiliukoisella askartelu-liimalla ja lopuksi puuteroi pinta sileäksi. Suosittelen kokeilemaan kuitenkin liimaa varoen, testaa vaikka käsivarteen yön yli miten iho reagoi.

Tämä on ihan siisti efekti ja tuo kulmiin terävyyttä ja silmiin syvyyttä.

Tummata alueet maalattiin grafiitin-ruskealla kasvomaalilla ja pidän tästä pehmeämmästä versioista paljon.




Itse tehtyä kasvomaalia, paras vinkki ikinä


Herran jestas, oliko ne lasten naamiaiset jo tänään? Mistä asu? Ei paniikkia. Koska kaapista löytyy aina jotain mitä voi käyttää. Löysin mallilleni punaisen mekon jossa on mustia palloja ja siitä se idea sitten lähti. Hiukset löysille nutturoille, punainen rusetti pinnillä päähän kiinni ja keittiöön loihtimaan kasvomaalia.











Näin helppoa ja halpaa se on: maissi-tärkkelystä tai perunajauhoa, kasvorasvaa ja elintarvikeväriä. Sekoita.









Saran meikkipohja oli oikein hyvä. Tein valkoisen pohjan perunajauhoon ja tykkään pehmeästä lopputuloksesta. Loput kasvojen värityksestä tuli suoraan meikkipussista. Mustaa kajaalia, poskipunaa ja väritöntä irtopuuteria. Minni Hiiri alta 15 minuuttia ja eirttäin tyytyväinen pikkuneiti.



Herra Chaplin on toteutettu samalla tekniikalla: kaapista mitä löytyy ja hätävara-maalia naamaan. Peruukiksi saimme vanhoista sukkahousuista ja mustista sukista knallin alle Charlesin hiusten tapaisen mustat möykyt. Eipä uskoisi näitä sukkahousuiksi jos ei tietäisi. Tytön mielestä mukavat pitääkin. Ei yhtään kuuma. Teimme kävelykepin lasten sateenvarjosta, laitoimme mustan polvisukan sen päälle ja kiinnitettiin mustilla pompuloilla kävelykepin muotoiseksi. Kaulaan mummolata lainattu hius-koriste jossa musta rusetti. 

Jotta neiti 7v. pääsisi rooliin sisälle, laitoin tytöille Youtubesta vanhoja mustavalkoisia Chaplin-pätkiä pyörimään. Ai että niillä oli hauskaa katsoa niitä toilailuja. Nuorempi ilmoitti että telkkarista tulee nykyään Chaplin piirrettynäkin, kiva tietää että tällainen historiallisesti merkittävä uranuurtaja on päässyt uudestaan eetteriin. Hyvää vaihtelua meillä alati pyöriviin Mylittle ponyihin.

 Ja tässä illan leikkejä varten pikku-vampyyri ja uhrinsa Pinkypie-perhonen (ei varmaan tarvitse kertoa etten keksinyt jälkimmäisen nimeä itse).

Vampyyriin käytin samoja tekniikoita kuin zombiin ja perhonen maalattiin vapaalla kädellä kasvomaali-paletilla ja lisäsin lopuksi glitteriä reilusti perhoseen.

KASVOJEN PESU:

Lasten iho on herkkä ja maalit saattavat jäädä kuivuessaan turhankin lujaa ihoon kiinni. Käytä maskin poistoon mieluiten herkalle iholle tarkoitettua meikinpoistoainetta tai hiero maali irti oliiviöljyllä.Oliiviöljy on erittäin hyvä varsinkin silmänalueiden kanssa, ei kirvele silmiä ollenkaan.



HUOMIOITA MASKEERAUKSESTA VUOSIEN KOKEMUKSELLA, LUE TÄMÄ!!!

-Punainen kasvomaali: Useimmat punaiset kasvomaalit lähtevät iholta todella huonosti irti. Siis todella huonosti. Tein aikanaan eräässä ravintolassa kasvomaalauksia asiakkaille ja sain oppia tämän kantapään kautta. Mies jolle maalasin toiveesta punaisen pellen nenän sai pitää nenänsä viikon pippalkoiden jälkeenkin. Hän oli kokeillut maalin poistoon: meikinpoistoaineita, fairya, rasselia ja jopa kynsilakanpoitoainetta. 

- Samat säännöt kuin meikkaamisessa: nestemäiset värit levittyvät parhaiten siveltimellä ja kuivuvat nopeammin, kakkumaiset levittyvät paremmin sormenpäillä tai meikkisienellä, meikki kannattaa aina kiinnittää värittömällä puuterilla tai kiinnitysaineella. Hiki, kosteus ja hosuminen saa aikaan pahaa jälkeä.

-Varo silmiä: pidä huoli että käyttämäsi tuotteet sopivat silmille ennekuin niitä lähdet sinne viemään. Monissa kasvomaaleissa ja meikeissä joita ei ole varsinaisesti tarkoitettu silmille on kemikaaleja jotka ärsyttävät silmiä voimakkaasti. Nimimerkillä Diorin huultenrajauskynää silmässä, hienosti tuli verestävä efekti tahtomattakin.

- Halvat värit: Ei kannata ikinä. Tasaista jälkeä ei saa millään, värit eivät tartu siveltimeen tai niitä on paletissa todella suppeasti. Punanaamiosta saa kunnon värejä vain 2e kalliimmalla. Tavara on riittoisaa ja säilyy hyvin. Itse tehdytkin värit ovat 10 kertaa parempia.


Arvet ja ruhjeet


Näitä näkee nykyään harvemmin missään, mutta siksi tämä onkin tärkeä ottaa esille. Nämä on tosi mageita ja super helppo tehdä kodin tarvikkeista.



Tässä perus arpi-ohje: www.boho-loco.com

Nainen käyttää arpeen meikkikyniä ja maskeeraus-kaupan collodionia, jota kuvailisin ehkä kirkkaan kynsilakan tapaiseksi aineeksi. Tämä kuivuu nopeasti ja pysyy hyvänä tunteja. MUTTA. Mutta on erittäin ärsyttävää iholle ja suorassa ihokontaktissa jopa vaarallista. Tätä lisätäänkin yleensä vain meikin päälle. 

Nestemäinen lateksi on tähän hyvä, mutta usein aika kallis ja sottaa helposti. Lateksia on helppo muokata ja se kuivuu pehmeäksi kiinteäksi muoviksi. Jolloin voit käyttää tekemääsi arpea joskus toistekin.

Voisit käyttää tämän aineen tilalla seuraavia kodin-aineita: ripsiliima (paras), erikeepperi johon on sekoitettu meikkivoidetta (vain pienille alueille) tai nestemäinen laastari.

Levitä valitsemasi aine arven muotoiselle alueelle, ei tarvitse olla hirveän tarkka koska voit silotella lopuksi reunoja vaseliinilla. Muista pyyhkiä ylimääräinen vaseliini kuitenkin pois luistamasta maskin alta. Tee arpeen uurteita ja lopuksi peitä meikkivoiteella tai kasvomaalilla. Nyt lisää verta, mustelmaa tai likaa valitsemallasi tekniikalla ja tuotteilla arpeen. Tummat värit tuo syvyyttä ja kirkkaat korostaa ;-)





Tässä hyvä esimerkki siitä että maskeeraukseen ei välttämättä tarvita kuin oma meikkipussi. Luomelle lilaa, huultenrajauskynällä ja sinisellä kajaalilla suonimaisia viivoja ja jo näytät karmealta.

kuva: www.orbita.tumblr.com











Tällä tekniikalla voit maalata kuvioita ihoosi, kuin sapluunalla. Verkkosukkiksista saa vaikka kalansuomuja ja mummon pitsiliinoista vähän romanttisempaa  korostusta kasvoille. Molemmat erittäin toimivia. Mielikuvitusta peliin vaan.

kuva: www.hgtv.com



Hiusten värjäys väliaikaisesti


Kerään tähän sellaisia vinkkejä, mitä minulta on useamman kerran kysytty tai mitä olen itse joutunut ottamaan selvää.


Hiusväri spray: 


Näitä saat Halloweenina ja vappuna melkein mistä tahansa kaupasta. Vaaleat värit eivät näy useimmiten tummassa tukassa ja tummat värit saattavat jäädä vaaleisiin hiuksiin pitkäksikin aikaa. Mitä kärsineempi ja kuivempi hiuslaatu, sitä todennäköisimmin suihke jämähtää hiukseen. 

Hyviä spray-värejä saat kampaamoista ja hiusalan tukuista. Muista ravistaa pullo kunnolla ennen suihkuttamista, että väri sekoittuu kunnolla. Suihketta ei kannata koittaa säilyttää pitkiä aikoja, se menee pilalle n. 6kk:ssa. Varo suihkuttamasta vaatteille ja muista myös ympäristö jossa suihkit. On hyvä ottaa vaikka toiseen käteen paperi suojaamaan leviävää suihketta. Suihkuta väriä vähintään 10cm:n päästä ja kerroksittain, jotta välttyisin kököiltä ja valumilta. Paras etäisyys on n.20cm. Anna kuivua kunnolla kerroksien välillä ja ÄLÄ SUIHKUTA IHOLLE. Jos iholle suihkuttaa ponnekaasullla väriä, tästä voi tulla todella pahoja kemiallisia palovammoja/ jäätyneitä vammoja. Älä siis anna väriä lapsen omaan käyttöön.

Spray väri lähtee pesemällä pois, mutta suosittelen harjaamaan väriä ensin suihkutiloissa tms. missä väri-pöly ei leviä aroille pinnoille. Näin väri peseytyy helpommin pois, varsinkin jos sitä on käytetty paljon. Syväpesevästä shampoosta voisi olla apua pinttyneelle värille.


Hius-maskit ja naamiot/ suoravärit:


Eivät lähde pesemällä pois. Ne kuluvat pois usemmalla pesulla ja siltikin hiukseen jää hieman sävyä. Maskeilla voi saada aikaan mahtavia värejä. Vaaleaan hiukseen saa todella räikeitäkin värejä ja tummaan erilaisia sävyjä. Shokki-värisiä maskeja saat kampaamoista, mutta näissä yleensä aika pieni valikoima. Joissakin prismoissa myydään Sim sensidon ja Hairmaskin värejä. Molemmat ovat erittäin hellävaraisiksi todettuja ja huksia hoitaviksi. Näillä saa värjäysten välillä uutta hohtoa hiuksiin. Käytössä on. Laajin valikoima kirkkaita suorävärejä jota tiedän, löytyy Cybershopista Tampereen hämeenkadulta.

Vinkkejä maskien käyttöön. Saat intensiivisemmän ja kirkkaamman sävyn maskilla kun laitat sen kuivaan hiukseen imeytymään. Lämpö avaa hiussuomuja, joten suihkumyssy päähän ja lempeään saunan lämpöön istumaan. Huuhtele hiukset viileällä vedellä, jotta suomut sulkevat väriä paremmin hiukseen. Et välttämättä tarvitse shampoo-pesua. Jos sinulla on kuiva hiuspohja tai iho, suosittelen levittämään maskin likaisiin hiuksiin jotta hiuspohjaan ehtii tulla rasvaa suojaamaan liialliselta värin tarttumiselta. 

Ole myös varovainen suoravärien levityksen kanssa, käytä aina kumihanskoja ja suojaa itsesi kasvojen ja korvien alueelta vaikka vaseliinilla. Luota minuun, minä tiedän: väri menee kynsien alle ja imeytyy kuiviin käsiin liiankin helposti. Myös ympäristö on hyvä suojata tai ainakin siivota hyvin nopeasti jos tulee tahroja. Maski valuu väristä ja tuotteesta riippuen aika helposti.  Ensimmäisen maski-värjäyksen jälkeen hiki saattaa liottaa väriä hieman irti, joten varaudu tummalla tyynyliinalla tai suojaa tyyny yksi pyyhkeellä.

Kaikesta tästä huolimatta, suoravärit ovat erittäin jees! 


Hius-liidut:


Lähtevät tuotteesta riippuen yleensä yhdellä pesulla pois. Liituväri on tummissakin hiuksissa melko kirkasta ja sillä saa toteutettua villejäkin raitoja ja likuvärisiä latvoja. 

Pää-asiassa liituvärejä on myynnissä kahdenlaisia. Liitutaulun liidun tyyppistä pölyävää ja helposti leviävää liitua. Tätä löytyy niin kynämuodossa kuin myös sellaisena puriste-kampana. Itselläni on kokemusta puriste-kammasta (Helsinki tuotteiden) ja voin sanoa että sotkua riitti. Liitu varisee ja pölyää helposti ja sitä on vaikea kiinnittää edes hienojakoisella hiuslakalla. Öljy-pohjaisia liituja, sen oloisia joita koulussa joskus käytettiin väritellessä. Nämä tarttuvat hyvin, ovat kirkkaita, niillä voi kikkailla valtavasti erilaisia kuvioita ja kestävät hiuksissa hyvin. Laadusta riippuen, liiankin hyvin. Lapseni sai syntymäpäivälahjaksi hius-liituja ja oli noin viikon sen näköinen kun asuisi kadulla. Hiukset näyttivät likaisilta ja niissä ne olivat vahamaisia. Valtavasti takkuja. Nämä saa melko hyvin pestyä pois syväpesevällä shampoolla.

Hyvä valikoima näitä vähän parempilaatuisia öljy-pohjaisia liituja löytyy Glitterin myymälästä.


Tämän kuvan ja tarkemmat englanninkieliset ohjeet latvojen liitu-värjäykseen löydät: www.thebeautypartment.com










DIY


Voit yrittää tehdä liitu-värjäyksen myös kotikonstein: tarvitset öljy-pohjaiset pastelli-liidut, vesisuihkepullon, kamman, kuumuudelta suojaavaa hiustuotetta ja suoristusraudan. Hiero liitua kosteisiin hiuksiin, ja lisää suihkepullolla vettä jotta saisit värin leviämään hiuksissa kauttaaltaan. Vältä jättämästä minkäänlaisia kökköjä hiuksiin, levitä väriä vähän kerrallaan laveeraten hiukseen. Vanha hammasharja on hyvä apuväline levitykseen. Kun väri on levitetty, niin levitä/ suihki kuumuudelta suojaavaa hiustuotetta värin päälle. Lämmitä värjättyjä osioita varoen suoristusraudan välissä. Anna hiusten jäähtyä kunnolla ja kuivua loppuun rauhassa. Lopuksi harjaa värjätyt hiukset LAVUAARIN yllä. Ylimääräinen liituväri varisee näin pois. Huuhtele liitupöly pois lavuaarista. Voit pestä normaalisti hiuksesi tämän jälkeen jos väri-pölyä on vielä kovasti näkyvillä. 

Saatat löytää kodistasi muitakin värjäystarpeita: maskara, luomiväri, elintarvikevärit ja esim. kreppipaperi.

Värjääminen ja peruukit eivät ole ainoita keinoja valmistautua Halloweeniin


Voit tupeerata hiuksesi pöyheäksi peikon tukaksi kuin Torllilla, kihartaa hiukset piipunrasseilla pieniksi afro-kiharoiksi ja tehdä oikein kunnollisen leijonanharjan, tee kihartimella nukkemaisia kiharoita tai kaiva 80-luvulta peräisin oleva pölyttynyt kreppirauta esiin ja anna palaa. Tai siis älä anna. Ole ylpeä omista hiuksistasi ja näytä muille ettet tarvitse mitään peruukkia näyttääksesi upealta. 

Näin niitä hiuksia kiharrettiin 90-luvulla, erittäin kätevää ja nopeaa kihartamista. Mutta jos et valitse oikein hiustuotetta, edessä saattaa olla katastrofi. Suosittelen laittamaan osio kerrallaan kosteisiin hiuksiin muotovaahtoa (ei liian voimakasta) ja kieputtaa tukka sykerölle osio kerrallaan. Suosittelen käyttämään tätä jakoa hiuksissa, suora viiva keskellä päätä on kokeiltu nuoruudessa ja EI TOIMI EI. 

Seuraavaksi tärkein ohjeeni tähän tukkaan: anna oikeasti kuivua kunnolla. Hiukset kieputetaan niin tiiviisti että hiukset kuivuvat hitaasti ja niitä on vaikea tai mahdotonta kuivata hiustenkuivaajalla. Pinta vaan pörröttyy ja hiukset kiehuu sykerön sisällä.

Tämä kannattaa tehdä iltamenoa varten aamulla valmiiksi ja pitää huolta että kieputukset eivät aukea.





Tässä viime kesältä kuva rakkaasta, nuoresta ja kauniista Eevistä. Leikimme hieman roolipeliä ja puimme tämän metsänhengen hippimekkooni ja kreppasimme tunnin verran tätä valtavaa tukkaa. Se oli niin sen arvoista.






Ripset räpsyt



En ole koskaan pitänyt tekoripsistä. Ne ovat niin vaikea laittaa ja tuntuvat hankalilta silmissä. Silti olen niitä mennyt ostamaan vuosien varrella usemmat ja aina sama ongelma.

Kun ei osaa, niin ei osaa. Opettele.

No nyt opettelin ja olen treenannut muutaman kerran näiden laittoa ja täytyy sanoa että eihän nää ole yhtään pöllömmät. Omat tytöt ainakin tykkäsivät kovasti kun äitillä on kerrankin enemmän kuin 2 karvaa silmäluomissa.


Tässä lyömättömät vinkkini ripsi-harjoittelijalle: Valitse aluksi harvemmat ripset, koska tämä on todella laji joka opetellaan pienin askelin. Harva-karvaisemmat ripset eivät ole niin jäykkiä käyttää ja taipuvat siksi omien ripsien luo helpommin. Ota ripset paketista ja sovita niitä omien ripsiesi päälle. Tuntuuko ripset liian leveiltä? Jos tuntuu ja useimmiten ne vain on liian leveät suomalaisiin tihrusilmiin. Leikkaa ripsien nenän puoleisesta päästä saksilla pieni pätkä pois, hieman viistosti leikkaamalla että ripset yhä näyttävät luonnollisilta. Ota vain vähän kerralla ja sovita aina välissä. Kumpikin silmä erikseen koska silmät saattaa olla hieman eri levyiset. Itselläni on hyvin raskaat silmäluomet ja ripset painuvat helposti tämän vuoksi räpytellessä nenänvarteen kiinni. Leikkaan siksi ensimmäisiä ripsiä vielä viistosti vähän lyhyemmäksi, pyöristäen reunaa.

Seuraavaksi taivuttele ripsien kaarta varovasti U:n muotoon, kaari hieman vetristyy venytellessä. Varo ettet taita ripsiä kuitenkaan kahti. Sovita ripsiä jälleen silmiin. Tuntuuko kaari hyvältä? Asettuuko se kivasti omien ripsiesi tyveen? Jos ei niin jatka varovaista taivuttelua. 

En suosittele laittamaan harjoitteluvaiheessa silmiin meikkiä. Silmät vuotavat helposti ripsiä asetellessa ja meikki sotkeutuu. Muutaman sujuvan harjoituskerran jälkeen on vain hyvä juttu jos omat ripset on valmiiksi meikattu ja laitettu ripsiväriä, näin ripset menevät helpommin piiloon.

Laita tekoripsien tyveen varovasti pieni määrä ripsiliimaa. Anna liiman kuivua hetki, niin että se on tahmean tuntuista. Jos laitat ripset liian aikaisin, ripset ei tartu kunnolla ja paikalleen saaminen voi olla tuskan takana. Liimasta riippuen 10-30 sekuntia on riittävä aika. On hyvä taivutella varovaisesti ripsiä liiman kuivuessa vielä kädessä, nyt taivuta toiseen suuntaan kun aikasemmin hyvin varovasti. Tämä auttaa siihen että liima tarttuu ripsen tyveen joustavammin ja tuntuu sitten luomilla mukavemmalta, ei kiristä. 

Asenna ripset omien ripsien tyveen aloittaen ulkonurkasta kohti nenänvartta. Kun ripset ovat kohdillaan, niin painele sormilla omia ja tekoripsiä hellästi yhteen. Näin ne painuvat nätisti aivan omien ripsien tyveen kiinni ja on vaikemapaa erottaa ripsiä toisistaan. Lisää omiin ripsiin maskaraa tai eyelineriä peittääksesi tekoripsien ja omien ripsien mahdollisia koloja. Tadaa, sinulla on nyt mukavat tekoripset! Ripsien lopullinen asettuminen vie aikaa ja niihin täytyy myös totutella hieman.

Kuvallinen ohjeistus: www.beautylish.com


VÄRILLISET PIILOLINSSIT


Tämä on ensimmäinen kertani piilolinssien kanssa. Minulla ei ole myöskään silmälaseja. Toisinaan käytän lukulaseja, kun silmäni ovat oikein väsyneet. Tästä tuli mielenkiintoinen kokeilu ja olen nyt jo tyytyväine omiin linsseihini ja odotan kovasti että pääsen näyttämään niitä ystävilleni.

Internet on täynnä erilaisia piilolinssejä, mutta ole varovainen niitä tilatessasi. Kaikista edullisimmat eivät välttämättä tai oikeastaan todennäköisesti ole hyväksi silmillesi. Ja tällä tarkoitan että ne voivat tehdä sinusta jopa sokean!!! Älä siis ajattele että: ei mulle mitään kuitenkaan tapahdu ja kerranhan minä vaan näitä pidän ja niin vähän aikaa. Älä viitsi. Joissain halpamaissa valmistetuissa piilareissa käytetään sälöntäaineina aivan järkyttäviä myrkkyjä, millä ei ole mitään tekemistä piilareiden kanssa. Luota vain yleisimpiin merkkeihin tai ystäviesi suosituksiin.

Tässä mallia epäillyttävän halvoista värillisistä linsseistä: cheapcoloredcontactlenses.net


Omat linssini tilasin Coolstuffilta ja laitoin ne puhistumaan säilytysnesteestä sellaiseen piilari-koteloon jossa on nimetty vasen ja oikea silmä kanteen. Käytin renun hellävaraista piilolasi-nestettä tässä. Annoin linssien liota nesteessä tunnin ennekuin koitin niitä silmiini. 

Pidä huolta että kätesi ovat puhtaat ennenkuin alat laittaa linssejä, kynnet olisi parempi olla lyhyet ainakin harjoitellessa. Ota linssi nimettömön sormen päähän (tämä on vakain ja hellin sormi kädestä) ja venytä alaluomea silmästä alaspäin. Koita työntää linssi iiriksen päälle. Auttaa hieman jos linssiä asetellessa katsot johonkin tiettyyn pisteeseen edessäpäin, niin et räpsytä liikaa ripsiä. Jos linssi ei aivan mene paikalleen, niin koita varovasti liikuttaa silmää sivulta toiselle tai puhtaalla sormenpäällä liikuttaa linssi oikeialle paikalle. Linsseihin täytyy joka kerta totutella hieman. Jos silti tuntuu että kuin olisi hiekkaa silmissä, saatat tarvita kosteuttavia silmätippoja avuksi. Varmista että ne sopivat linnseillesi. Nämä tiedot löydät piilolinnsien pakkauksen ohjeista tai valmistajan sivuilta. 

TÄRKEÄÄ!!! Jos silmät kirvelevät, polttavat tai tuntuvat muuten eirtyisen epämukavilta, ota piilolinssit heti pois ja koita huuhtoa silmiä vedellä tai silmätipoilla. Linssit eivät sovi kaikille.

Suosittelen menemään paikanpäälle liikkeeseen katsomaan piilolaseja, kuvat voivat hieman antaa väärän käsityksen linsseistä. Tampereella paras valikoima laseja löytyy Cybershopista hämeenkadulta tai mainiosta Punanaamion puodista kuninkaankadulta aivan Finlayssonin kulmilta.

Ja lopuksi tähän minua innoittaneita Youtube-linkkejä:


Paras löytämäni meikki-artisti Glam & Gore. Täältä löydät paljon tietoa myös synteettisistä hiuslisäkkeistä ja shokki-värjätyistä hiuksista Guy Tangin työstämänä. Varoitus, ne on upeita.

https://www.youtube.com/watch?v=AQuVLtOhjM0

https://www.youtube.com/watch?v=Sn2CY4lty_4

torstai 22. lokakuuta 2015

 

 

Tukka ihan sekaisin Halloweenista


Onko olemassakaan yhtä hullua nelikkoa kuin minä ja 3 ystävääni? Ei erikseen pöllömpiä mutta yhdessä täysin mahdottomia


Näemme ehkä noin 4 kertaa vuodessa vaikka asumme 30km säteellä toisistamme. Kukaan ei juuri harmittele tätä, koska yhdessä vietetty aika on niin laadukasta ja täynnä jäätävää huumoria, naurulihakset eivät millään kestäisi tiheämpiä tapaamisia. 






Eihän Suomessa vietetä Halloweenia!


Miksei? Jos on yksi syy lisää juhlia ja pitää hauskaa ystävien kanssa, niin totta helkkarissa se syy otetaan käyttöön. Ja melkein parasta tässä on tämä valmistelu ja oman Halloween-hahmon hakeminen. Päätimme yhdessä olla vampyyreitä. 

Tämä päätös kesti muutaman tunnin, sillä löysin kuppikakku-puvut. Osasin päässäni kuvitella kuinka illan hämärtyessä tilaan taksin neitosille... " anteeksi, saisinko tilataksin neljälle? Kyllä sanoin neljälle. Ei herra, emme valitettavasti mahdu tavalliseen henkilöautoon...". 

Kuppikakku-idea kesti noin tunnin, koska löysin TÄYDELLISEN puvun itselleni (mutta en tahdo vielä paljastaa valintaani).

Parhaat naamiais-tarvikkeet löydät Punanaamion liikkeestä Tampereen kuninkaankadulta tai Coolstuff.fi. Näissä kahdessa on parhaat valikoimat ja hinta-laatusuhde kohdillaan.

 

Hiukset kuin harakanpesä? Hyvä.


Hauskimmat tukat yleensä tehdään vahingossa tai ne saattaa ilmestyä peiliin aamulla ihan itsestään. Mutta jotta tukka todella kestäisi koko päivän niin coolina, se tarvitsee hyvän pohjan ja pullon hiuslakkaa. Go 80-luku!!!

Hyvän pohjan kestävään tukkaan saa rulla-kampauksella. Se vaan antaa hyvän volyymin ja mukavaa hallittavuutta hiuksiin. Paljon parempi kuin tönkkösuora ja käsittelemätön hius.



Tässä kuvakooste rullapohjasta. Olen käyttänyt samettirullia, mutta perus paplareillakin onnistuu (hiuksesta tulee vain vähän pörrösempiä pinnalta). Näille mallipäille käytän harjoitellessani kampauksia, edullisempia tuotteita (ks. kuvassa herbiinan muotovaahto) ja suosittelen valitsemaan toisen tuotteen... tahmeampaa vaahtoa saa hakea, jaiks.

Verkko rullien suojaksi kuivauksen ajaksi, ettei hiuesten pintä pörröönny. Anna hiusten kuivua kunnolla. Sitten rullat poistetaan ja kammataan hiukset auki. Valmis ja kestävä pohja lähes mille tahansa tukalle tai ihan näin pidettäväksi.


Tässä hyvä esimerkki siitä mitä mielikuvituksella ja hyvällä pohjustuksella voi saada aikaiseksi (Pahatar, buzzfeed/ Gabby Costa)










Toisenlainen pahatar  (Anjelika Temple Brit+Co)

Tässä tukka ja meikkitaidetta Disneyn Liisa ihmemaassa -Queen of hearts (Sara Cardenas, instagram)


















 Tämän kaltaiseen ja hieman "siistimpään" Halloween-tyyliin toteutat sormikihara- ja laine-pohjalla. Voit jälleen kokeilla rauhassa piipata tätä raudallakin, mutta kovin kestävää kampausta on vaikea saada aikaiseksi. Näillä tekniikoilla joita esittelen, hiukseen syntyy jännite joka auttaa pintaa kestämään aikaa ja juhlintaa. Nämä ja kunnollinen hiuslakka. Tässä seuravaavaksi eräs kuvatunlainen pohja-harjoitukseni:






Hiukset veivataan kampaa avuksikäyttäen hiuspohjaa myöten laineelle, tarvitset märän hiuksen ja hyvän aineen työstöön (osiksen upload on ihan jees). Laineiden harjat nostetaan hieman pystyyn ja pohjat kiinnitetään klipseillä paikoilleen. Takaosaan tehdään sormien ympäri kiedottavia kiehkuroita, vaihtaen suuntaa myötäpäivään ja vastapäivään. Kiehkurat kulkevat hevosenkengän mallisilla osioilla sivulta toiselle.

Suojaa hiukset lopuksi huivilla ja kuivaa varovasti, tai parempi jos teet kampauksen ajoissa ja annat tukan kuivua rauhassa pitkin päivää.



Tässä sama tukka auki kammattuna, korostin hiuksen rakennetta hieman kinnittämällä klipsut uudelleen tukemaan laineita ja lisäsin hiuslakkaa.



Ja tällainen 50-60-luvun mimmi sieltä sitten paljastui. Hieman samaa näköä kuin Presidentin nuorikossa... Tämä neito lähti varmaan Playboyn juhliin korvista päätellen.

Enkä voi korostaa liikaa, että näissä kampauksissa PITÄÄ käyttää mielikuvitusta ja täytyy PITÄÄ hauskaa 


Tämänlaisia töttöröitä sain aikaiseksi käyttämällä kanaverkkoa hiusten tukena




Aidot vai ei?




Käytän itse tänävuonna punanaamiosta ostamaani peruukkia, jonka muokkasin itse sopivaksi. Kerron tässä blogissa siis tarkemmin feikki hiuksen muokkaamisesta. Näitä vinkkejä voi käyttää siis myös synteettisissä-hiuslisäkkeissä ja mm. lasten lelujen kuten barbien ja ponien tukan elvyttämisessä (vink vink kaikki pienten tyttöjen äidit).

Synteettisen hiuksen huolto:


Muovista peruukkia on vaikea säilyttää hyvässä kunnossa. Joka kerta kun tukan ottaa päästä, se vioittuu, sotkeutuu ja menee takkuun. Lopuksi käteen jää epämääräinen kasa siimamaista paakkua, joka yleensä lentää ensimmäisen käytön jälkeen roskiin. Mutta ODOTA!

Tässä on tyttäreni vanha ja kaltoinkohdeltu peruukki Frozen teemaisilta synttäreiltä. Luulin heittäneeni tämän jo aikaa sitten roskiin. Onneksi en. Sopii hyvin tähän projektiin testikaappaleeksi.

Sulta löytyy kodista varmasti apu. Laita suihkepulloon ruokalusikallinen pyykin huuhtelu-ainetta (mielellään sellaista jossa sanotaan aineen pehmentävän pyykkiä) ja sekaan 4rl lämmintä vettä, sekoita hyvin. Sekaan voi laittaa myös lorauksen hoitoainetta. Käännä peruukki ylösalaisin ja suihkuta tukkaa huuhteluaine-seoksella. 



Seuraavaksi harjaa tukka ylösalaisin lapion mallisella leveällä harjalla, saa olla melko agressiivinen harjauksen suhteen. Osa hiuksista harjautuu jokatapauksessa pois. 

Kun tukka on melkolailla selvä, laita peruukki päähäsi ja harjaa pienemmällä harjalla tukka sellaiseen muotoon kun se alunperin oli tarkoitettu ja laita peruukki kuivumaan johonkin niin ettei tukka liiskaannu. Isokokoisen nuken pää on aika hyvä, mutta oikeastaan mikä vaan joka pitää tukan suorana. Varoitus: Älä kuivaa hiuksia kuivaajalla, anna tukan kuivua rauhassa ettei se pörröönny heti uudestaan.

Lähde: themamasgirl.com

Syntettisen hiuksen pehmennys ja alkaalisten aineiden poisto


Kaikki eivät tykkää kiiltävästä ja liukkaasta peruukista, toiset ovat allergisia hiusten pinnoitteelle joka on lisätty tehtaalla jotta tukka kestäisi käsittelyä paremmin. Alkaalisuuden voi poistaa helposti koti-olosuhteissa seuraavasti: Etsi hiuksille sopiva astia, jossa hiukset saavat olla vapaasti ja melko tilavasti nesteeseen upotettuna. Jos tukka on liian pienessä astiassa, se sotkeutuu ja tämän käsittelyn jälkeen saattaa olla vaikeasti selviteltävissä. Joten seuraavaksi laitat astiaan  kuumaa vettä ja suunnilleen teelusikallinen omenaviini-etikkaa per litra vettä. Upota hiusmassa veteen rauhallisesti (voit jopa laittaa tukan löysälle letille, ettei se takkuunnu) ja anna olla nesteessä vähintään20 minuuttia. Tämän jälkeen huuhtele raanan alla hiukset ja laita kuivumaan yön yli, niin että hiuksista putoava neste ei tuohoa lattiaasi. Etikka on kuitenkin pieninäkin määrinä aika hapokasta.

Toinen tekniikka pehmennykseen on: hiusten liuotus esim. ämpärissä jossa on n. 1dl pyykin huuhteluainetta seassa. Hiuksia voi liuottaa jopa 5 päivää pehmeän hiuksen saavuttamiseksi, muista sekoittaa välillä varovasti astiaa että aine on hiuksissa tasaisesti. Lopuksi huuhtele hiukset  vedellä ja harjaa ne selviksi. Anna hiusten kuivua ilman lämpöä ja niin etteivät hiukset liiskaannu. Muotoile haluttuun hiusmalliin. Hiusta voi edelleen pehmentää ja poistaa kiiltoa sirottelemalla hieman talkkia hiusten sekaan.

Lähteet:6footlonghair.com
 blackhairinformation.com

Peruukin kihartaminen



Tässä muutama vaihtoehto. Kaikki toimivia ja toisaalta on hyvä olla erilaisia tekniikoita, koska myös kohteita on niin valtavasti. Tätä ensimmäistä olen käyttänyt tyttöni nukkeen ja se on paras pienille hiuksille.

Kuuma vesi: Harjaa hiukset selväksi, jaa ne samankokoisiin suortuviin ja kiedo suortuva kerrallaan puolikkaan juomapillin ympärille. Taivuta pilli kahtia, päät yhteen ja sido hiuslenkillä kiinni. Suurempaan massaan voisi käyttää esimerkiksi vaahtomuovisia kiharrus-pötkylöitä. 

Tai niinkuin viereisessä kuvassa olen tehnyt...letit on vaihtoehto myös.


 Kun kaikki hiukset on kiedottu pilli-nyyteiksi, kasta hiukset lähes kiehuvaan veteen noin minuutiksi.
 
Nosta pois vedestä pyyhkeelle jäähtymään ja irroita pillit tämän jälkeen. Nyt hiukset ovat selkeästi kiharat.

Suoristusrauta: Kiedo hiukset vastaavalla tavalla kuin pilli-tekniikassa talouspaperin ympäri. Kannattaa tehdä valmiiksi taiteltuja liuskoja, tai rullamaisia paloja. Kiinnitä hiuslenkillä joka kestää kuumuutta (ei kumia, ehkä sellaisia perus lasten ponnareita tms.) 

Laita osio kerrallaan, kiedotun hiuksen päälle vielä kerros talouspaperia ja paina nyyttiä suoristusraudalla kasaan. Ei liian kovalla lämmöllä!!! Säädä suoristin pienimmälle lämpötilalle ja seuraa kihartumista vilkuilemalla hieman paperin alle. Jos sinulla ei ole säädettävää suoristinta, suosittelisin laittamaan suortuvan päälle jonkin silitystä kestävän ohuehkon kankaan tai useamman talouspaperin... ja valtavasti varovaisuuttaa osioita lämmittäessä. Anna hiusten jäähtyä rauhassa lämmityksen jälkeen ennen nyyttien avaamista.

Tässä lopullinen versio blondista peruukista kiharoilla. Hain samaa tyyliä kuin Sinkkuelämien Carriella alkuvuosina.





Huomio! Jos leikkaat synteettistä hiusta, valitse terävät keittiö-sakset. Oikealle hiukselle tarkoitetut sakset tylsistyvät kun niillä leikkaa jotain muuta materiaalia. Napsin itse peruukin latvoja pysty-otteella saksien kärjillä, koska en halunnut suoraviivaista jälkeä. 


Synteettisen hiuksen suoristus


Ohuehko kerros hiuksia kerrallaan silitysraudalle levitettynä, talouspaperiä päälle ja miedolla lämmöllä silitysraudalla silitys. Ole varovainen ettei rauta osu hiukseen ja sula pohjaan kiinni. Itselläni on sellainen pieni matka-silitysrauta ja se on kuningas tässä hommassa. Myös suoristusrauta käy, kunhan suojaat hiukset kunnolla jälleen raudan pinnoilta. Silitys on nopeampaa ja helpompaa.

Lähde: http://www.epbot.com

Synteettisen hiuksen värjäys


Kerron lyhyesti tekniikasta, mutta lisään tähän perään mahtavan Youtuben linkin jossa tekniikasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin ja tutorialissa on vinkkejä mm. dippaus-tekniikkaan. Tarvitset kirkasta alkoholia, halutun väristä mustetta (kirjakaupasta, apteekista tai hyvin varustelluista askarteluliikkeistä), osion/tukan kokoisen minigrip-tyyppisen muovipussin. Laita pussiin sen verran alkoholia että tukka peittyy kokolailla nesteeseen, lisää muste. Mitä enemmän mustetta laitat, sitä tummempi hiuksesta tulee. Pyörittele pussia käsissä, mutta älä hankaa hiusta. Seuraa värjäystä ja ota hiukset pussista kun väri miellyttää silmääsi. Laita hiukset roikkumalla kuivumaan suojattuun paikkaan. Muista suojata itsesi ja työpisteesi prosessin aikana... eli kumihanskat ja muovinen alusta pöydälle tai puuhaile vähintään teräksisellä tiskialtaalla.

Toinen ja uskaliaampi ja ehkä kekseliäämpi vaihtoehto on tyhjentää alkoholin sekaan vedenkestävän markkeri-tussin väriputkilo. Tyhjennystekniikka: pihdit. Ota pihdillä kiinni putkilon toisesta päästä ja käytä toisia pihtejä että voit "lypsää" värin ulos ja astiaan.

Lähteet: youtube.com/watch?v=jT6HNOGnPqY
wikihow.com

Aion nyt mainostaa seuraavaa yritystä jolta sain parasta asiakaspalvelua, mitä olen pitkään aikaan saanut. 

Tilasin naamiais-pukuni heiltä n.5 päivää sitten. Huomasin että puvussa oli minimaalinen ongelma, josta saattaisi tulla vielä ajanmyötä suuri ongelma... Siinä oli kankaassa rinnan kohdalla silmäpako :-D Puku oli myös liian iso minulle. Kirjoitin sähköpostin liikkeeseen illalla ja minulle vastattiin seuraavana aamuna klo8. He lähettävät minulle uuden puvun samantien ja odottavat kiltisti kun palautan rikkinäisen. Ei toimituskuluja, eikä lisämaksuja. Vain siksi että ehtisin varmasti saamaan uuden puvun Halloween-juhliini!!!

Kiitos Katri Jokilehto/ Coolstuff






Lopuksi muutama varsin hyödyllinen linkki:

www.coolstuff.fi/halloween
www.popsugar.com/beauty/Disney-Halloween-Makeup-Ideas




maanantai 19. lokakuuta 2015

Syöpä nakertaa minäkuvaa


Tahdon kirjoittaa asiasta joka koskettaa erityisesti minua. Se on se sairaus jonka nimeä ei saa sanoa äänen, joku saattaa vielä saada sen sen takia... SYÖPÄ. 

Lähisuvussani neljä henkilöä on menehtynyt tähän riuduttavaan painajaiseen ja ystävissäni on tällähetkellä sekä hoito-prosessissa kesken oleva taistelija, sekä ns. puhtaat paperit saanut voittaja. Koska en ole lääkäri, en voi ja pysty kirjoittamaan kovin tieteellistä faktaa asioista... joten kerron omista kokemuksista lähipiirissäni, omin sanoin. Tunnen että tästä aiheesta pitää keskustella.




Pahoittelen että en osaa tiivistää kirjoitustani...


Vaikein asia sairastamisessa on minäkuvan musertuminen. Luulisi että sillä miltä näyttää ei olisi mitään väliä, kunhan taistelee sairautta vastaa ja käy hoidoissa. Onhan sillä, koska näinkin agressiivisessa sairaudessa keho ja ulkonäkö saattaa vaihtua melkein päivittäin. Jos olet koskaan vaihtanut dramaattisesti hiusväriä vaikka vaaleasta tummaan, tai laihduttanut nopeasti... tiedät miten vaikeaa on suhtautua valtavaan muutokseen. Peilistä tuijottaa aivan vieras ihminen.Totutteluun ja uuden minän kiinnisaamiseen menee hetki, mutta syöpä ei anna aikaa.

Nämä ajatukset heräsivät ensimmäisen kerran jo vuosia sitten kun menetin rakkaan mummoni sairaudelle. Olisin tehnyt ihan mitä tahansa auttaakseni häntä, mutta olin nuori ja pystyin antamaan vain seurani ja hieman apua paperitöissä joita siihen aikaan tungettiin läjäpäin sairastavalle kotiläksyksi. Nyt on aika avata näitä ajatuksia vihdoin, jos tästä olisi jollekulle apua vaikka.

Tässä on edesmennyt rakas mummoni Aira


Olen laittanut mummon hiuksia ala-asteelta lähtien, koska minusta piti aina tulla parturi-kampaaja ja mummo ajatteli että kyllä tuollaisen 11-vuotiaan voi jo laittaa valkaisemaan juurikasvua. Rohkeaa!Mummolle oli aina tärkeää miltä hän näyttää, en usko että tämä oli erityisesti ketään muuta varten kuin häntä itseään. Mummon tukka oli aina laitettu vaikka hän ei olisi mennytkään minnekään pois kotoota ja erityisen hyvänä tukkapäivänä olen varma että 150cm pitkä mummo kasvoi ryhdillään miltei 10 cm lisää pituutta, tai ehkä kyse oli vain hyvästä rullakampauksen tuomasta volyymista? Hah.




Sairaus iski pahaan aikaan. Mutta eihän sille oikeastaan koskaan ole hyvää aikaa. Mummo oli juuri pääsemässä hieman yli vaarini syöpä-kuolemasta. Vaarin syöpä oli uuvuttanut henkisesti ja fyysisesti mummoa kauan ja miltei musersi hänet yhdessä vaiheessa. Mummo oli terve, iloinen ja aina helkkarin hyvässä fyysisessä kunnossa. Hän kävi säännöllisesti joogassa ja teki liikeitä kotonaan, sekä pyöräili pitkiä matkoja mökkirantaan painavien kassien kanssa. 

Voin sanoa että kukaan tuntemani ihminen ei syö niin terveellisesti ja monipuolisesti kuin mummoni söi (tämä laittoi pitsaankin porkkanaa ja auringonkukan siemeniä). Ja pam, sieltä se tuli nurkan takaa ja veti jalat alta. 

MITÄ SYÖPÄ TEKI?


Agressiivinen hoito vie tietysti ruokahalun, pudottaa nopeasti painoa ja posket menee melkein viikossa lommolle. Kaikki vaatteet jää isoksi ja roikkuu päällä kuin henkarissa. Iho muuttuu päivittäin. Milloin se on läikikäs, milloin punainen tai valkoinen. Mutta tukka on pahin.

Hiukset ovat kruunusi. Hiukset kertovat persoonastasi, tyylistäsi ja elämästäsi. Mitä sitten kun se kruunu alkaa säröillä ja pudottaa kultaisia palojaan? Ensimmäinen hiustukko oli vaikein, sen lähteminen oli yhtäkuin myöntää olevansa todella sairas. Siihen asti voi selitellä itselleen melkein mitä vaan. Muistan että jäin mummoni seuraksi yöksi, kun tämä katastrofi iski. Puhuimme ja suunnittelimme miten tästä voitaisiin jatkaa, ettei muut huomaa. Koska ei muut saa tietää että on sairas, ne alkaa pian säälimään ja itkemään ja kuka niitä sitten lohduttaa? Ei ole sairaan tehtävä lohduttaa muita. Kätketään siis sairaus loppuun asti.


 Kuva Britti lehden Daily mailin nettisivujen artikkelista,  kirjoittaja/kuvaaja Sarah Staceyn kuva 51-vuotiaasta ystävästään Tracey alstonista (24.10.2014). Tässä siis kuva havainnollistamaan tapaa jolla mummoni hiukset alkoivat aikanaan lähteä.


Piilosilla


Ensin kaljuja kohtia pystyi piilottamaan ihan vain huolellisella rullakampauksella, sitten hieman pinneillä avustaen. Sitten oli huivien vuoro. Onneksi niitä oli paljon ja niitä oli mummon mielestä kiva käyttää. Hoidot tuovat välillä tuskaisen hikisen olon, jolloin tekee mieli itse repiä kaikki päästä irti että olisi hieman helpompi olla. Ja huivit olivat vilpoisia. Kun kuitenkin hiukset alkoivat olla todella harvassa ja huivin alta ei saatu suortuvia näkyviin, oli vuorossa pelätty plan B.



Peruukin hankinta


Mummo inhosi tätä ajatusta. Hän oli varma että peruukki loistaa kuin hohtava-kryptoniitti ja kaikki huomaa että toi on sairas, toi kuolee. Ja sehän on kalliskin. Ei sairaalla ihmisellä ole yhtään ylimääräistä rahaa laittaa johonkin karvakasaan. Pitää syödä lääkkeitä, lisäravinteita, suhata taksilla hoidoissa ja lääkärissä pitkienkin matkojen päähän. 

No ei hätää. Sairas voi hakea rahallista tukea peruukin hankintaan. Ja meillä täällä pirkanmaalla on (tai ainakin oli) eräs suomen taitavimmista peruukin-tekijöistä. Hän toimi siihen aikaan Tampereen Koskikeskuksessa kampaamon takatilassa, omassa peruukki-pajassa. Valitettavasti en muista hänen nimeään. Ymmärtääkseni hänen palvelunsa toimii yhä Tampereen kuninkaankadun varressa.

Peruukki tilattiin kun hiuksia vielä oli vähän jäljellä, että peruukin-tekijä sai hyvän kuvan hiusten luonnollisesta väristä ja hieman tyylistä. Mummoni vei myös useita valokuvia näytille. Valmis peruukki oli erittäin luonnollinen ja laadukas. Se antoi mummolleni supervoimia. Hetken aikaa ajattelin että: nyt tuo ihminen pystyy taas ihan mihin vaan, vaikka juoksemaan läpi seinän. Kun se minäkuva kirkastui siellä peilissä, kirkastui myös ajatukset ja taas lähti ihan uusi vaihde päälle sairauden päihittämisessä.

Apua, hiukset kasvaa takaisin!


Nyt kun siellä on suht tuttu rouva peilissä ja hoidoistakin pidetään taukoa... niin tukkakin alkaa taas kasvaa. Mutta kenen tukka tämä nyt sitten on? Mummolla on aina ollut tummanvaalea tai kullan-vaaleanruskea tukka, jota blondattiin siis kirkkaammaksi vuosia. 

Uusi hius oli mustaa. Uusi hius oli kovaa ja karkeaa. Se sai mummoni tuntemaan että syöpä kasvaa hänestä ulos, mustana tuntemattona piikikkäänä karvana. Taas mentiin alamäkeen. Jonkin aikaa ajelimme tätä piikkiä pois peruukin alta. 

Seuraavaksi hius alkoi muuttua maantienharmaaksi ja pehmeämmäksi. Mummo kertoi sen johtuvan siitä että hoidot olivat toimineet ja hän alkaa olla terve taas.

Mummo menehtyi syöpään kuukaudessa. Pystyn jo tänäpäivänä antamaan anteeksi valheen ja ymmärtämään että hän ajatteli parastani. Sen kuukauden pystyin hengähtämään ja miettimään omaakin elämää.

Mutta se siitä tarinasta. Toivon että pitkä tekstini ei ole tainnuttanut ketään ja voisi jopa auttaa jotakuta ymmärtämään sairauden prosessia mummoni kautta.

Mistä apua?


Vertaistuki ei ole aina helpointa tukea. Siinä on riski jäädä jumiin toisen pahaan oloon ja siten vaikuttaa negatiivisesti omaan vointiin. Koska vaikka kuinka kuulostaa kliseeltä, niin positiivisena pysyminen on parasta lääkettä sairaana. Mieli on valtava työkalu ja vaikeasti halittava. Mummollani apuna olikin entiset potilaat ja ne jotka olivat käyneet läpi samankaltaisia oireita ja päihittäneet ne. Terveydenhuolto tarjoaa apua näihin syövän mukana tuomiin mielenterveys-asioihin  ja pitää huolta että joku kuuntelee sua. Se askel pitää vaan ottaa itse, ei saa jäädä miettimään yksin. Se on myrkkyä. Puhuminen auttaa.


Mistä aseet taisteluun?


En tiedä montaakaan konkreettista asetta, en ole lääkäri. Mutta koska opiskelen nyt Parturi-kampaajaksi ja olen saanut tutkia sairauksien ja elitapojen vaikutusta hiustenkasvuun, olen kohdannut yhden simppelin ja tehokkaan hoitomuodon. Tai ehkäpä oikeinsanottuna ennaltaehkäisevän hoitovälineen.

Kylmämyssy-terapia


Joskus 70-luvulla kun aloimme ymmärtää syöpä-sairauksia ja todella kehitellä erilaisia hoitokeinoja, keksittiin käyttää sädehoidon yhteydessä sellaista päänmyötäistä myssyä, joka ehkäisisi päähän kohdistuvaa säteilyä. No tämä ei toiminutkaan toivotulla tavalla ja myssy jäi.

Nyt jo toista kertaa luen kuitenkin tänään netistä artikkelia jossa kerrotaan myssyn palanneen ja täysin loogisella päivityksellä varustettuna. Myssyä käytetään kemoterapian yhteydessä ja tälläkertaa apuna on kylmyys. Kylmä supistaa verisuonia ja hidastaa myös siten verenkiertoa. Kemoterapiassa myrkylliset aineet kiertävät läpi kehon tuhoten haitallisia syöpäsoluja, mutta myös valitettavasti tarpeellisiakin soluja kuolee. Kun käytetään kylmämyssyä hoitoa ennen sekä  hoidon aikana, pään verenkierto hidastuu ja hiuspohja altistuu vähemmän haitallisille aineille. 





Kuvassa Nancy Marshall. Hän on itse läpikäynyt syöpötaistelun ja on mukana järjestössä joka auttaa syöpäpotilaita ja perheitä taistelemaan sairautta vastaan ja kehittelemään näitä täsmä-aseita.


Myssystä ja valmistajasta riippuen, päähineen tekniikka on hieman erilainen. Mutta joko päähineessä on vaihettavat geeli-tyynyt jotka jäähdytetään -30c asteille ja pidetään oman voinnin mukaan päässä ja vaihdetaan hoidon aikana noin kolme kertaa uuteen, kylmempään tyynyyn. Tyynyt eivät varmasti ole mukavia käyttää, mutta tutkimustulokset kertovat että jopa 90% myssyä käyttäneistä kemoterapian läpikäyneistä säilyttää tukkansa. Kuulostaako taikuudelta tai humpuukilta? Ehkä en osannut selittää asiaa tarpeeksi hyvin. Joten kiinnitän tähän kirjoituksen perään artikkelin seuraamastani jenkkiläisestä Parturi-kampaaja sivustosta.

Jos joku kiinnostui artikkelista ja sattuisi vaikka olemaan huono englannissa, voi ottaa yhteyttä vaikka facebookin kautta niin käännän mielelläni tekstin kyllä. Ei kannata jättää väliin sen vuoksi!

Yhteenveto:


Pahoittelen tekstissäni olevia mahdollisia vikoja. Olen työstänyt tätä tekstiä mielessäni koko viime yön ja nyt aamulla tuntui tämän artikkelin luettuani paremmalta vaihtoehdolta kirjoittaa ajatukset vain ulos. Olen nälkäinen ja väsynyt, se heijastunee tekstistä myös.Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa siis kovinkaan yksityiskohtaisesti hiusten elinkaaresta tai sairauksien vaikutuksesta tähän. Jätetään se toiseen kertaan. 

Toivon että jossain joku lukee tämän kirjoituksen ja saa tästä jotain irti itselleen tai läheiselleen. Voimia kaikille jota sairaus koskettaa, koko sydämeni pohjasta.

Aion jatkossa kirjoittaa asiaan hieman liittyen mm. kokemuksistani hoitaessa/ leikatessa ent. potilaiden hiuksia (siinä on oma lukunsa erikseen) sekä peruukkien ja lisäkkeiden maailmasta, niiden hankkimisesta, huollosta ja muokkauksesta. Teksti on jo tekeillä ja odottamassa sopivaa julkaisuhetkeä.



Tässä suora linkki artikkeliin kylmä-myssyistä

http://behindthechair.com/displayarticle.aspx?ID=5030&ITID=1

Ja tässä sähköpostiosoite josta tiedustella myssyistä lisää

info@rapunzelproject.org.

Ja tässä aikaisemmin mainitsemani Daily Mailin artikkelin linkki

http://www.dailymail.co.uk/home/you/article-2806481/Health-coping-hair-loss-cancer.html